Kalatacot

Tässä olisi nyt jo viime viikolle lupaamaani reseptiä kalatacoihin. Jos joku miettii, että mitähän sitä tekisi viikonloppuna ruoaksi, niin tässä olisi hyvä vaihtoehto. Kalatacojen kaveriksi tein vielä ananassalsaa. Ihan uusi juttu minulle nämä kalatacot eivät ole, vaan olen tehnyt niitä kerran aikaisemminkin vappuna. Idea näihin kalatacoihin lähti Old El Pason Restaurante Baja Fish - taco kitistä. Metsästin kyseistä pakettia Mikkelistä pitkään, kunnes löysin sen Citymarketista. Paketin mukana tulee 10 pientä tortillaa, masuteseokset kalalle ja kastikkeelle. 

Tarvitset:

1 Restaurante Baja Fish - taco kit

1 prk ranskankermaa (myös kermaviili käy)

400 g Alaskanseitiä (pakaste)

öljyä paistamiseen

punakaalia

limeä

+

Ananassalsa:

1/2 tuore ananas

1/2 puolikas punainen paprika

1/2 punainen sipuli

1/2 punainen chili

1 limen mehu

kourallinen korianteria

suolaa

Kala kannattaa ottaa ajoissa sulamaan, koska sen sulamisessa kestää. Nopeuttaaksesi sulamista voit laittaa kalan pussissa kylmään veteen n. 30 minuutiksi (itsellä kesti kyllä kauemmin ennen kuin kala oli täysin sulanut). 

Aloitetaan valmistaminen ananassalsasta, jotta se saa hetken aikaa vetäytyä jääkaapissa. Pilko ananas, paprika, sipuli ja chili pieniksi kuutioiksi. Sekoita ainekset sekaisin kulhossa. Mausta salsa kokonaisen limen mehulla ja sekoita. Lisää silputtu korianteri ja sekoita. Lopuksi viimeistele salsa pienellä määrällä suolaa, sekoita kunnolla ja laita jääkaappiin vetäytymään n. 30 minuutiksi.

Valmista kastike. Lisää kastikkeen mausteseos ranskankerman joukkoon ja sekoita kunnolla. Laita kastike maustumaan hetkeki jääkaappiin.

Raasta punakaali.

Seuraavaksi valmistetaan kalat. Leikkaa seitifileet 10 pieneksi palaksi. Kaada kalan mausteseos kulhoon ja kieputtele kalapalat mausteseoksessa. Kuumenna paistinpannu keskilämmölle/kuumaksi ja lisää pannulle  3 ruokalusikallista öljyä. Laita kalapalat varovasti kuumaan öljyyn ja paista niitä 2-3 minuuttia joka puolelta, kunnes kala on kypsää, kullankeltaista ja rapeaa.

Lämmitä tortilloja tarttumattomalla paistinpannulla keskilämmöllä 10 sekunnin ajan vain toiselta puolelta.

Lopuksi kootaan tortillat: Levitä tortillalle kastiketta. Lisää kalapala, ananassalsaa ja raastettua punakaalia. Purista limestä vähän mehua päälle ja koristele korianterilla.

Ja eikun syömään. Nam!

Tykkään itse näistä todella paljon. Ja sanoisin, että sen viimeisen silauksen näille antee se päälle puristettu lime, joten en suosittele jättämään limeä välistä.

Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille! Ja kertokaan, jos teitte näitä, niin mitä tykkäsitte!

Hullujen päivien ostoslistani

Stockmannin Hullut Päivät alkavat huomenna. Täällä on kuumeisesti selattu perjantaina ilmestynyttä Hullut Päivät -katalogia ja Hullujen Päivien verkkokauppaa. Etukäteen olin jo ajatellut hankkivani Nomess Copenhagen Clear tool box -säilytyslaatikon, mutta katalogia selatessani en sitä sieltä löytänytkään. Se on ollut tarjouksessa jo monta kertaa aiemmin Hulluilla Päivillä ja heti tuli mieleen, että nyt se ei sitten enään kuuluisikaan Hullujen Päivien valikoimaan. Onnekseni kuitenkin löysin sen verkkokaupasta. Tästä meinasin tehdä arkikäytössä olevilleni meikeille säilytysratkaisun. Meikkaan aina vähän eri huoneissa, riippuen siitä missä on paras luonnon valo, ja meikit kulkisivat hyvin tässä mukana.

Niin kuin olen monesti maininnut, niin tarvitsisin uuden kannettavantietokoneen. Olen ajatellut hankkivani Applen koneen ja nyt olisi tarjouksessa Applen Macbook Air. Tällä kertaa tietokone jää kuitenkin vielä hankkimatta. Pitäisi vähän enemmän vielä tutustua noihin Macbookin eriversioihin ja miettiä, mikä niistä olisi omaan käyttööni sopivin.

Tässä postauksessa puhuin syksyn pakko saada -hankinnoista ja nyt olisi tarjolla Balmuirilta viininpunainen kaulahuivi, joka himottaisi hankkia.

Myöskin postauksessa mainitsemani Iittalan mustavalkoinen Taika-muki on nyt tarjouksessa. Omistan kyseistä mukia yhden kappaleen ja tekisi mieli hankkia sille pari.

KN Collection Berretto Doganaccia -pipo sävyssä harmaa on juuri sellainen pipo, mitä olen jo pitkään etsinyt, varsinkin jos sen kuvaus pitää paikkansa. "Ohuessa ja pehmeässä pipossa on väljä, pidempi malli, joten pipo laskeutuu rennosti takaraivolle."  Tämän saatan perjantaina naputella tilaukseen.

Lettupannun olen ajatellut hankkivani jo pitkään. Ehkä nyt sitten. Myöskin Magisso keittiöliinateline kaarevana on ollut ostoslistallani pitkään. Keittiöliinatelineen saa magneetilla kiinni keittiöaltaan sisäpuolelle ja näin keittiöliina on piilossa ja ei roiku rumannäköisesti esim. keittiöhanan päällä, missä itse pidän monesti keittiöliinaa. Tämä on kyllä ehkä vähän turhuke. Katsotaan hankinko sen vai en.

Tällä hetkellä kaikki omistamani käsi- ja kylpypyyhkeet ovat erivärisiä ja olen jo jonkin aikaa ajatellut hankkivani useammat vähän paremmat ja samanväriset pyyhkeet. Näin pyyhepyykin pesukin helpottuisi, koska pesen aina vain samanvärisiä yhdessä. En ole tähän mennessä vielä löytänyt mieleisiä vähän parempia pyyhkeitä, kunnes näin nämä Ralph Lauren Home Avenue II -pyyhkeet valkoisina. Ne vain miellyttävät silmää ja tärkeintä, että niissä ei ole voimakkaan väristä logoa. Nämä on varmaan pakko hankkia.

Oletteko te tutustuneet Hullujen Päivien valikoimaan ja mitä tuotteita teidän ostoslistalta löytyy?

My New Bag

Siinä olisi nyt sitten mun uusi laukku, Louis Vuittonin Neverful. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin monogram-kuosiin ja GM-kokoon eli isoimpaan kokoon. Enkä voisi olla tyytyväisempi. Onhan se kokona iso, varsinkin kun itse olen todella lyhyt, että näyttäähän se minulla vähän hassulta, mutta mahtuupahan koko elämä mukaan. Vähän kliseisiähän Louis Vuittonin laukut ovat, varsinkin kun  joka toisella vastaan tulijalla roikkuu kopio olkavarrella, ja tämän vuoksi en olisi ikinä uskonut, miten paljon tulisin ihastumaan laukkuun. Voisin sanoa, että rakkautta ensisilmäyksellä.

Sain laukun torstai iltana kaikkien kommelluksien jälkeen. Tässä postauksessa kerroinkin, kuinka olin aikonut ostaa Helsingin reissullani tämän laukun. Laukkua piti liikkeessä olla yksi kappale, mutta sitä ei löytynytkään mistään. Niinpä jätin laukusta varauksen ja luulin että saisin laukun vasta viikkojen päästä, oli kuulemma Ranskasta asti loppu tämä kyseinen laukku. Postauksessa jätin kuitenkin kertomatta, että perjantaina kun istahdin Mikkeliin lähtevään junaan, huomasin, että Louis Vuittonilta oli soitettu. Ajattelin, että eivät voineet sitten puolta tuntia aikaisemmin soittaa, niin olisin ehtinyt käymään liikkeessä ennen lähtöä. Ja mietin että oliko laukku löytynyt jostain, koska näin nopeasti eivät olisi millään ehtineet laukkua saamaan, vai oliko minulle soitettu vahingossa. Juna oli aivan täynnä, joten jätin soittamatta numeroon takaisin ja ajattelin, että soittavathan he minulle uudestaan. Tämä kaikki tapahtui siis perjantaina ja vielä maanantai iltapäivään mennessäkään minulle ei oltu soitettu uudestaan. Yritin soittaa itse takaisin, mutta huomasin, että numeroon ei voinutkaan soittaa takaisinpäin. Jatkoin odottelua tiistaihin. Tiistai iltapäivänäkään minulle ei oltu soitettu, joten kaivoin netistä liikkeen puhelinnumeron ja soitin sinne. Ja niin kuin pelkäsin, numerosta vastasi englantia puhuva nainen. Sitten huonolla englannillani yritin kysyä, että oliko laukkuni siellä ja voisinko maksaa sen puhelimessa ja ystäväni kävisi sen sitten hakemassa. Ymmärsin, että laukkuni olisi siellä, mutta nainen ei ollut varma siitä, että olisiko mahdollista maksaa puhelimessa ja käydä sitten hakemassa laukku. Hän lupasi, että joku suomea puhuva soittaa minulle samana tai seuraavana päivänä. Mitään ei ollut kuulunut seuraavan päivään eli keskiviikkoon mennessä ja ystäväni, joka voisi hakea laukun olisi tulossa Mikkeliin torstaina, päätin soittaa uudelleen. Edellisellä viikolla käydessäni liikkeessä oli saanut minua palvelleelta henkilöltä käyntikortin, joten päätin yrittää hoitaa asian sitä kautta ja kaikista parasta saisin puhua suomea. Hän ei vastatannut, joten soitin taas samaan numeroon kuin edellisenä päivänä. Sieltä vastasi sama englantia puhuva nainen. Selitin taas tilanteen ja hän lupasi kiirehtiä asiaa. Lopetettuani puhelun, hetken päästä minulle soitti takaisin käyntikortin antanut henkilö. Selitin hänellekin vielä tilanteen. Hän sanoi, että hyvä kun soitin hänelle, koska netissä olevaan numeroon soitetut puhelut menevät Belgiaan (jos oikein muistan) ja hän pystyisi kiirehtimään asiaa paremmin. Hän sanoi, että vielä samana päivänä soittaisi henkilö, jonka kanssa hoitaisin maksun puhelimessa ja ystäväni voisi hakea laukun torstai aamuna. Mikä helpotus. Mutta ei tässä vielä kaikki. Puhelun jälkeen tarkoitukseni oli hoitaa raha puoli kuntoon verkkopankissa, mutta sainkin ennen sitä verkkopankkitunnukset lukittua. Soitettuani pankin asikaspalveluun ja kuultuani, että vain konttorissa pystyttäisiin aukaisemaan heti tunnukset, ei auttanut muu kuin kauhella kiireella rynnätä pankin konttoriin. Mainittakoon tässä välissä, että töideni alkuun oli enää vain tunti ja meikkaus oli kesken ja koira käyttämättä ulkona. Äkkiä meikit naamaan ja soitto isälle, jota pyysin käyttämään koiran ulkona, ja suunta kohti pankkia. Onneksi pankissa ei ollut jonoa ja sain tunnukset aukia ja rahat siirrettyä. Myöhemmin päivällä liikkeestä soitettiin ja sain hoidettua maksupuolen. Niinpä ystäväni siis pääsi hakemaan laukun torstai aamuna ja illalla se oli sitten minulla. Tulipa pitkä stoori, toivottavasti jaksoitte lukea ja saitte selvää. :)

Tässä vielä muutama tarkempi kuva laukusta. Laukun sisällä on yksi vetoketjullinen tasku ja laukun mukana tuli pienempi laukku, jonka saa hihnalla kiinni laukkuun. Nämä ovat todella hyvä juttu, koska laukku on muuten aivan avoin. Laukkua saa vähän enemmän kiinni sivuilla olevilla kiristysnaruilla ja keskellä olevalla klipsillä (en tiedä, onko se oikea sana).  Kiristysnaruilla saa laukun supistettua aika kiinni, mutta en tykkää siitä, koska silloin laukun muotokieli muuttuu. Tykkään laukun muodosta ennemmän silloin, kun se on ylhäältä leveämpi kuin alhaalta.

Mitäs tykkäsitte laukusta? Itse olen täysin rakastunut siihen ja tulen käyttämään sitä varmaan joka päivä.

xx

Viikonlopun kuulumiset

Perjantaina pääsin töistä vähän normaalia aikaisemmin ja olin sopinut treffit ystäväni kanssa. Kahvittelimme Nandassa, minkä jälkeen kiertelin vielä vähän kaupungilla. Ostoslistalla olivat Lumenen CC-meikkivoide light sävyssä ja uusi kirja iltalukemiseksi. Lumenen CC-meikkivoidetta käytän kiireisinä aamuina ja kesällä käyttämäni sävy medium alkoi olemaan jo liian tumma. Suomalaisesta kirjakaupasta lähti mukaan Sophie Kinsellan Hääyöaie -kirjan, joka kuulosti sopivan hömpältä makuuni.

Illalla suuntasin toisen ystäväni kanssa elokuviin katsomaan Bridget Jones´s Baby -leffaa. Jos tykkäät komedioista suosittelen katsomaan, en muista milloin olisin nauranut niin paljon. Yleensä jatko-osia pidetään huonompina, mutta tämä oli mielestäni edellisiään parempi. Leffan jälkeen kävimme vielä vohveleilla Nandassa. Siellä oli aivan ihana tunnelma. Valaistus oli hämärä ja kynttilät loivat tunnelmaa. Tuli ihan jouluvibat. Joulunaikaan olisi ihana istua tälläisen tunnelman omaavassa kahvilassa ja hörppiä kuumaa kaakaota, vinkkinä siis Nandalle. :)

Väliin maininta, että torstaina ilmestyi ovelleni tälläinen paketti kaikkien kommelluksien jälkeen. Vielä en paljasta, mikä laukku paketista paljastuukaan, vaan pidän teitä pienessä jännityksessä. Esittelen laukun teille sitten seuraavassa postauksessa. Mutta täytyy mainita, että olen aivan rakastunut siihen.

Lauantaina välttelin kotihommien tekemistä ja soitin äidilleni, jonka kanssa lähdimme viettämään päivää kaupungille. Kiertelimme kaupoissa ja kävimme kiinalaisessa ravintolassa syömässä. Myös isäni ja toinen pikkuveljistäni olivat mukana syömässä. Loppu päivän vietimme Alonson kanssa vanhemmillani. 

Alonso aiheutti vanhemmillani pieni sydämen tykytyksiä. Olimme vanhempieni omakotitalon takapihalla leikkimässä. Otin valokuvia ja juttelin veljeni kanssa, niin sillä aikaa Alonso karkasi talon etupihalle. Ei varmaan kestänyt minuuttiakaan kun tajusin asian ja aloin paniikissa juoksemaan kohti etupihaa ja huutamaan sen nimeä. Samalla hetkellä vanhempieni naapuri tulee Alonson kanssa. Se oli ihmetellyt kun koira oli ollut yksinään. Onneksi se ei ollut ehtinyt kauaemmaksi. Vähän säihkähdin, varsinkin kun Alonso on kerran aikaisemminkin ollessaan vanhemmillani hoidossa karannut ihan  kunnolla. Silloin sen löysi joku tyttö vähän kauempaa vanhempieni kodista. Tyttö otti Alonson kiinni ja lähti kantamaan sitä suuntaan josta Alonso oli tullut ja törmäsi lopulta paniikissa Alonsoa etsiviin vanhempiini. Että sellainen karkulainen mulla. 

Illalla vielä saunoimme vanhemmillani ennen kuin suuntasimme takaisin kotiin. 

Tänään oli niin kaunispäivä, joten sovimme Alonson bestiksen Niilon kanssa ulkoilutreffit. Kävimme Mikaelin koirapuistossa ja Kaihulla Mikkeli puistossa. Ulkoilun jälkeen olikin nälkä ja tein kalatacoja. Olen tehnyt näitä kerran aikaisemminkin, viime vappuna. Ja olivat yhtä hyviä kuin muistinkin. Jaan teille reseptin ensi viikolla.

Viikon loppu oli kaiken kaikkiaan todella mukava, ehkä paras pitkään aikaan. Sain nukkua molempina aamuina pitkään ja oli kaikkea mukavaa tehtävää. Kotihommat ja vaatehuoneen siivouksen onnistuin välttämään, joten se kostautuu sitten ensi viikon aikana.

Ensi viikolla blogiin tulossa juttua uudesta laukusta ja reseptiä kalatacoihin, joten olkaahan siis kuulolla. Nyt iltatoimiin ja nukkumaan. Öitä! xx